PK-37:n puutteet löytyvät hyökkäyspelistä

Teemu Hassinen, Iisalmen Sanomat

PK-37 on pystynyt pelaamaan Kakkosessa yli odotusten materiaaliinsa nähden. PK:n hyökkäyspelissä on kuitenkin ongelmia, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Suurimmat puutteet ovat murtautumispelaamisessa ja viimeistelyssä. Maalipaikkavertailussa PK on pärjännyt hyvin suurimmassa osassa otteluistaan, mutta tehtyjä maaleja on liian vähän.

PK:ssa viimeistelytaito on heikkoa, eikä joukkueessa ole yhtään luontaista maalintekijätyyppiä Kakkoseen.

Seurajohto epäonnistui hyökkääjän hankinnassa, vaikka pelipaikan ongelma oli tiedossa jo viime syksynä.

Alkukaudella kärkeen pääsi todella halvalla: hyökkääjänä pelasi pelaajia, jotka eivät ole Kakkosen tasoa. Ei ole hyvä, että iso rooli aukeaa liian helpolla. Keskikenttäpelaaja Arttu Heinosen hankinnan jälkeen Tuomas Halonen on voitu siirtää kärkeen.

Yleiskuva on, että PK:n junioreista on tullut pelaajia, joiden vahvuudet ovat enemmän puolustamisessa kuin 1vs1-pelaamisessa ja pallon pitämisessä.

Päävalmentaja Lasse Vornanen sanoi, että joukkueessa on vain muutamia pelaajia, jotka pystyvät hyvin voittamaan 1vs1-tilanteita ja luomaan sitä kautta tilaa kentälle.

Hyökkäyspelissä näkee taitojen tärkeimmän elementin puutetta: taitoa havainnoida peliä ja tehdä päätöksiä lyhyessä ajassa ja pienessä tilassa.

Vornanen arvioi, että pelaajille ei ole osattu tarpeeksi opettaa teknisiä jalkapallotaitoja lapsuudessa ja nuoruudessa. Valmentajien pitäisi saada ohjattua pelaajia aktiivisemmin tekemään harjoituksia ja pelaamaan pihapelejä omalla ajalla. Myös pelaajien oma halu korostuu. Joukkueen kanssa opetellaan taktiset asiat.

PK:ssa tarvittaisiin parempia valmentajia nuorempiin ikäluokkiin, jotta taso nousisi. Tulevina vuosina junioreista voi odottaa useampia, hyviä hyökkäyssuunnan pelaajia poikien maajoukkueessa pelanneen Eetu Rissasen johdolla.

Jalkapallo on mitä suurimmissa määrin joukkuepeli, jossa korostuu, miten tehokkaasti ja laadukkaasti ihmiset tekevät yhteistyötä.

PK:n menestyksen taustalla on, että joukkue on huomattavasti organisoidumpi kuin Kakkosen kaudella 2014.

Vornanen on puolustuspelin organisoinnissa ja ihmisten johtamisessa selvästi parempi kuin edellinen päävalmentaja, Mika Pesonen. Vornasellekin hyökkäyspelin organisointi on suurin kehityksen kohde.

Vornanen tarvitsisi selkeän kakkosvalmentajan, joka täydentäisi hänen osaamista ja haastaisi ajatuksia. Myös treeneistä saisi tasokkaampia ja yksityiskohtaisempia.

Seurajohdossa ei ole otettu riittävän vakavasti PK:n ringin kapeutta talvella. Vornanen on painottanut, että seuraavalle kaudelle ringin pitää olla ajoissa laajempi.

Viime talvena harjoituksissa oli pahimmillaan alle kymmenen kenttäpelaajaa, silloin PK antaa aivan turhaa etumatkaa muille, kun pelillisiä asioita ei voida hioa riittävästi.

Keskeisin hankinta Joonas Ojantie on ollut PK:n paras pelaaja suoritusvarmuudellaan, puolustuslinjan johtamisellaan ja pelinavaamisellaan. Ojantie ja Erno Nissilä ovat tuoneet kovemmilta kentillä vaatimustasoa, jota PK on kaivannut.

PK ei voi mellastaa siirtomarkkinoilla rahalla, edustusjoukkueen budjetti on noin 100 000 euroa. Oma juniorityö on kaiken perusta, ja seuran pitää pystyä tarjoamaan tarpeeksi laadukas toimintaympäristö muualta tuleville nuorille pelaajille.

Laadukas toimintaympäristö koostuu muun muassa olosuhteista, valmennuksesta, harjoitusten laadusta ja seuran strategiasta sekä kunnianhimosta menestyä.